in English
Iijoki kartalla

Iijoen koskikalastusalue

Noin 20 km:n pituinen koskikalastuskohde Jokijärven ja Taivalkosken taajaman välillä tarjoaa sekä rantakalastajalle että vesiretkeilijälle harjuksen ja taimenen suosimia kohteita.

Koskia ja kovemman virran alueita on 22 kpl. Metsäautoteiltä saavutettavissa oleva erämainen jokijakso on erinomaista harjuksen perhokalastusaluetta. Jokivarressa on helppo liikkua ja siellä kalastajien ja vesiretkeilijöiden käytössä useita laavu- ja avotulentekopaikkoja.

Koskikalastusalue on selkeästi harjuspaikka. Harjusten koko vaihtelee kalastuskausittain, mutta yleisin saaliskoko on 30 - 40 cm, toki yli kiloisiakin saadaan joka vuosi. Taimenta tavoittaa tasaisesti koko alueen matkalta ja sen keskimääräinen koko on 1-2 kg, tosin aika-ajoin joesta saadaan isompiakin. Siikaa joessa on jonkin verran mutta laji on selvästi alikalastetuin ja se johtuu pääasiassa siitä, että kalat keskittyvät oleilemaan vaikeammin kalastettaviin suvantoihin, joita alueella on kylläkin vähän. Hitaammin virtaavilla jokiosuuksilla ja suvannoilla on hyvät mahdollisuudet hauen ja ajoittain myös ahvenen kalastukseen.

Kalastusalue

Jokialuetta Iijoen pääuomassa ja Kostonjoessa yhteensä 20 km


Kalastusluvat

Kalastus on sallittu vain Iijoen koskikalastusalueen kalastusluvalla.

Taivalkoski

Pudasjärvi

Suomussalmi

Lupien hinnat

Vuorokausi: 15 €
Viikko: 30 €
Kausi: 50 €

Lisätietoja

Hannu Pitkänen, puh. 040 531 9658


Luontainen kalasto

Harjus, taimen, hauki, ahven, siika

Istutukset

Harjuksen ja taimenen poikasistutuksia sekä pyyntikokoisen taimenen istutuksia

Kalastuskausi

1.6. - 31.10.

Kalastuskausi alkaa kesäkuun alussa, jolloin harjuksen kutu on ohitse ja suurin osa jäistä on sulanut rannoilta. Eli hankikorento-aikaan perhokalastaja ei joelle pääse. Kalastusta voi jatkaa syksyllä vielä taimenen rauhoituksenkin tultua voimaan jopa aina lokakuun loppuun saakka säiden sen salliessa.

Alueella on eniten kalastajia heinäkuussa. Mutta kesäkuussa ja loppukesällä joella saa olla melkein yksikseen ja mitä syksymmäksi mennään, niin sitä vähemmän joella liikkuu porukkaa. Jos sinulla on mahdollisuus vierailla joella elokuussa – lokakuussa, niin silloin joki on parhaimmillaan varsinkin harjuksen kalastuksen kannalta ajateltuna, kun veden lämpötila alkaa laskemaan ja yöt pimenemään.

Vedenkorkeus

Normaali keväänä tulvat ovat ohitse kesäkuun puolivälissä mutta kevään edistyminen / viivästyminen saattaa siirtää ajoitusta parillakin viikolla.

Seuraava veden nousu ajoittuu heinäkuun alkuun ja se johtuu siitä, että Iijokisoutu-tapahtumaa varten jokeen juoksutetaan hieman ylimääräistä vettä säännöstellystä Irnijärvestä, mutta tämä veden nousu ei haittaa kalastusta juurikaan.

Heinäkuussa veden korkeus vaihtelee sateista riippuen. Elokuussa vesitilanne on oikeastaan normaalein ja mitä syksymmäksi mennään, niin sitä alemmaksi yleensä veden pinta laskee.

Huomionarvoisena vinkkinä kannattaa muistaa, että joki pysyy kalastuskelpoisena myös matalamman kesä- ja syysveden aikaan.

Joen keskivirtaama 19 m3/s, putouskorkeus yhteensä n. 29 m (Jokijärveltä Taivalkoskelle)

Sallitut kalastusmuodot

Uistin- ja perhokalastus rannalta tai veneestä. Kalastajaa kohti saa käyttää enintään kahta vapaa ja siimaa


Rajoitukset

Saaliskiintiö: 5 harjusta ja 3 taimenta / lupavuorokausi
Rauhoitukset:Taimenen ja lohen kuturauhoitus 11.9.-15.11. Kalastuskauden aikana voidaan asettaa kalaistutusten vuoksi tilapäisiä rauhoitusalueita, jotka on merkitty maastoon

Mitat


Kalastusvälineistä

Alue sopii joen koon puolesta hyvin kalastukseen kevyillä heitto- ja perhokalastusvälineillä.

Uistinkalastus

”Lohensukuisten” kalojen perässä kulkevan uistinkalastajan vieherasiasta päätilan vievät harjuksen ja taimenen kalastuksessa käytettävät pienet lusikkauistimet, lipat sekä 3-7 cm: n pituiset vaaput. Vieheiden painot vaihtelevat 5- 20 grammaan. Yksi suosituimpiin kuuluvista (hyvin pyytävistä ja kauas lentävistä) uistimista lienee enemmän tai vähemmän fluoriväreillä koristeltu, pienimmän tai keskikoon Lotto-lippa. Hauen kalastuksessa käytetään kookkaampia vaappuja, lusikoita ja lippoja. Ahvenen narraamisen sopivat ”lohikalauistinten” ohella eri väriset jigit.

Perhokalastus

Koskikalastusalueen monimuotoisuus mahdollistaa erilaisten tekniikoiden ja taktiikoiden käyttämisen tehokkaasti. Valinnan varaa on. Yläjuoksulla, jossa joki on pienempi ja paikat ovat tarkkaa kalastusta vaativia, niin kevyet varusteet ovat paikallaan. Yleisvapa on #5-luokkaa mutta jopa #3-luokkaisellakin pärjää hyvin. Siimana riittää kelluva aivan hyvin.

Koskialueiden pohja muodostuu pienistä kivistä, joten alue soveltuu erittäin hyvin kahlaukseen. Kalastajalla on hyvä olla tietenkin kahluuhousut ja turvallisuussyistä kahluusauvan käyttö on suositeltavaa.

Ottiperhoista

Hyönteismaailma on Iijoella on aika niukahkoa ja runsaita "hätsinkejä" on vähän. Kesäkuussa kausi alkaa koskikorennoilla (Diura) ja päivänkorennoilla. Kesä - heinäkuun vaihteessa tulevat mukaan kaks'siipiset ja ensimmäiset vesiperhoset.

Heinäkuu aina elokuulle saakka on vesiperhosten ja maahyönteisten valtakautta. Syyskuussa alkavat päivänkorennot ja koskikorennot jälleen tulemaan enemmän esille. Lokakuussa kaks'siipiset ja koskikorennot ovat enää jäljellä.

Hyönteisten / sidoksien kokoluokka on #12-18, eli ehkä hiukan yleistä tottumusta pienempiä. Koska saaliiksi tulee varmasti myös paljon alamittaisia kaloja niin suositeltavaa olisi käyttää väkäsettömiä koukkuja. Unohtaa ei sovi myöskään kalanpoikasjäljitelmiä jotka kelpaavat niin taimenille kuin harjuksillekin, varsinkin syksyllä vesien viilennyttyä.

Iijoen koskikalastusalueella, kuten muuallakin perhot muuttuvat hyönteismaailman kehittymisen ja vesitilanteen myötä.

Alkukesällä korkean ja kylmähkön veden aikaan toimivimpia perhoja ovat tunnetusti larvat ja streamerit. Kesällä veden lämpötilan noustua yli +10 asteen ja tulvien tasoituttua alkavat pupat ja perinteiset uppoperhot olemaan käyttökelpoisimpia.

Loppukesä on taasen enemmän pintaperhojen aikaa. Tällainen perhojako on varsin yleistävä ja pitääkin muistaa, että monipuolisella perhojen kokeilulla löytyy varsin usein yllättävästi toimivia perhoja. Jos kalat tuntuvat passiivisilta, niin kalastustekniikoiden ja perhojen vaihtelu tuo varsin monesti positiivisia kokemuksia.

Joitain speciaaliperhoja Iijoelle kuitenkin löytyy ja niitä ovat mm. sinisen sävyiset perhot, mustavalkoinen nymfi ja ministreamerit.

Ottiperhot vaihtelevat varsin paljon vuosittain ja jonakin vuonna pelannut erikoisväriyhdistelmä ei sitten enää toimikkaan niin hyvin seuraavana kesänä. Mutta hiukan värisävyjä muuttelemalla perho on saatu taas kelpaamaan hyvin ! Jokainen vuosi vaatii aluksi oman etsikkoaikansa erikoisperhojen suhteen.

Perusvarmoista perhoista voisi mainita pintaperhojen suhteen Elk Hair Caddisin, cdc-sedget, Klinkhämer Special, Super Pupa, Nelson Caddis, laskuvarjohäkilä Adams ja pienet päivänkorentojäljitelmät.

Pupista kelpaavat hyvin ruskea ja vihreä sävyiset.

Larvoissa värit aina kirkkaan vihreästä oliivin kautta valkoiseen toimivat, perusmalleina Siiviläsirvikkäät ja Koskisirvikkäät, mutta ei kannata unohtaa myöskään päivänkorennon ja koskikorennon nymfejä.

Streamereistä toimivat alkukaudesta kelta/puna runkoiset mallit, sekä yleiset salakka, mutu ja simppujäljitelmät kokoluokassa 4 - 12. Klassiset uppoperhot toimivat myös hyvin.